Maaliskuu – toukokuu 2016
Kari A. Kuure
Kevät tuo mukanaan toivon talvikautta paremmista
havaintosäistä. Etenkin Skandien yli puhaltava hiljainen föhn-tuuli olisi
toivottavaa, sillä se toisi mukanaan selkeän taivaan ja miellyttävät
lämpötilat. Föhn-tuulen syntyyn voi tutustua Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla
osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
.
Maaliskuussa tilastollisesti vuorokauden keskilämpötilat
vaihtelevat -7 °C ja 1 °C välillä. Korkein mitattu lämpötila oli +15 °C (2007)
ja matalin -26 °C (1987). Keskimääräinen sademäärä on 31 mm.
Huhtikuussa ollaan jo selvästi lämpimämmässä, sillä
vuorokauden lämpötilat tilastollisesti vaihtelevat –2 °C ja +8 °C välillä.
Korkein mitattu päivälämpötila oli +24 °C (1998) ja matalin -15 °C (1988).
Keskimääräinen sademäärä on 27 mm. Vähäinen sademäärän perusteella voi
arvioida, että huhtikuussa on selkeitä iltoja ja öitä eniten (keskimäärin).
Toukokuu on sitten jo oma lukunsa. Tilastollinen lämpötilan
vaihteluväli on 3–15 °C, ylin lämpötila 28 °C (1982) ja alin lämpötila -7 °C
(1999). Keskimääräinen sademäärä on 31 mm.
Aurinko
Kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta kello 6.30. Tällöin
Maan ja Auringon välinen etäisyys on 148 985 309 km ja me näemme
Auringon 32’ 07” kokoisena. Tasauspäivänä Aurinko ylittää etelämeridiaanin
kello 12.32 jolloin korkeutta horisontista mitattuna on 28,6 astetta. Tampereen
horisontin mukaan auringonnousu on kello 6.28 ja -lasku kello 18.38.
Päivän pituus Tampereella
pvm
|
Aurinko
|
Päivän
pituus
|
Astronominen
hämärä
|
|||
nousee
|
laskee
|
alkaa
|
päättyy
|
|||
1.3.
|
7.24
|
17.49
|
10h 24m
|
4.59
|
20.15
|
|
16.3.
|
6.37
|
18.29
|
11h 52m
|
4.07
|
21.01
|
|
1.4.
|
6.46
|
20.11
|
13h 24m
|
3.56
|
23.03
|
kesäaika
|
16.4.
|
5.59
|
20.51
|
14h 51m
|
0.00
|
01.12
|
pimeät yöt päättyvät
|
1.5.
|
5.13
|
21.31
|
16h 17m
|
-
|
-
|
|
16.5.
|
4.32
|
22.11
|
17h 38m
|
-
|
-
|
|
31.5.
|
3.59
|
22.46
|
18h 46m
|
-
|
-
|
Kesäaikaan siirrytään 27.3. kello 3.
Kuu
Kuun vaiheet
Kuukausi/vaihe
|
kasvava
puolikuu
|
täysikuu
|
vähenevä
puolikuu
|
uusikuu
|
maaliskuu
|
15.3. kello 19.04
|
23.3. kello 14.02
|
3.3. kello 01.14
31.3. kello 18.40
|
9.3. kello 3.55
|
huhtikuu
|
14.4. kello 7.00
|
22.4. kello 8.24
|
30.4. kello 6.32
|
7.4. kello 14.24
|
toukokuu
|
13.5. kello 20.03
|
22.5. kello 0.15
|
29.5. kello 15.15
|
6.5. kello 22.30
|
Apo- ja perigeum
apogeum
|
aika
|
etäisyys
[km]
|
perigeum
|
aika
|
etäisyys
[km]
|
25.3.
|
16
|
4080496
|
10.3
|
9
|
357 076
|
21.4.
|
19
|
409 969
|
7.4.
|
20
|
353 964
|
19.5.
|
02
|
409 722
|
6.5.
|
7
|
353 916
|
Kuun toposentriset konjunktiot
Kuulla on suuri horisontaalinen parallaksi. Tämä tarkoitta
sitä, että Kuu näyttää oleva tähtitaivaaseen verrattuna hieman eripaikoissa
riippuen havaintopaikkojen sijainnista. Parallaksin suuruus johtuu tietysti
siitä, että Kuun ja Maan välinen etäisyys on lyhyt.
Voit itse kokeilla lyhyen etäisyyden merkitystä parallaksiin
siten, että katsot ojennetun kätesi yhtä sormea ensin yhdellä silmällä ja
sitten toisella. Kun vertaat sormen paikkaa etäämpänä olevaa taustaan, huomaat sormen
paikan riippuvan siitä, kummalla silmällä sormea katsot. Tämä ilmiö on
parallaksi.
Kuulla parallaksi aiheuttaa sen, että havaintopaikasta
riippuen Kuun koordinaatit ovat poikkeavat toisistaan tietyllä ajanhetkellä.
Tästä syystä Kuun ja tähtitaivaan kohteiden väliset konjunktiot tapahtuvat
hieman eri aikaan. Planeettojen keskinäisillä konjunktioilla parallaksi on
pienempi ja kohteiden koordinaattierot vähäisempiä.
Kuun ja planeettojen toposentriset konjunktiot (Tampereella)
pvm
|
aika
[UT]1
|
kohde
|
kulma-
etäisyys [°]2 |
suunta
[°]3 |
korkeus
[°]4 |
tähdistö5
|
Kuun
kirkkaus
[m]6 |
kohteen
kirkkaus
[m]7 |
K=konjunktio
L=lähekkäin8
|
2.3.
|
07.15
|
Saturnus
|
3,5 S
|
215
|
5
|
Oph
|
-9,9
|
0,59
|
K
|
7.3.
|
08.46
|
Venus
|
3,2 S
|
175
|
17
|
Cap
|
-6,6
|
-3,8
|
K
|
8.3
|
02.29
|
Merkurius
|
3,5 S
|
77
|
-16
|
Aqu
|
-5,8
|
-0,5
|
K
|
8.3.
|
11.11
|
Neptunus
|
1,8 S
|
197
|
20
|
Aqu
|
-5,4
|
8,0
|
K
|
11.3.
|
01.43
|
Uranus
|
1,7 N
|
21
|
-21
|
Pis
|
-6,9
|
5,9
|
K
|
22.3.
|
02.27
|
Jupiter
|
1,8 N
|
257
|
12
|
Leo
|
-12,2
|
-2,3
|
K
|
28.3.
|
20.12
|
Mars
|
4,1 S
|
95
|
-15
|
Sco
|
-11,0
|
-0,4
|
K
|
29.3.
|
15.18
|
Saturnus
|
3,5 S
|
6
|
-45
|
Oph
|
-10,8
|
0,5
|
K
|
5.4.
|
02.42
|
Neptunus
|
0,8 S
|
56
|
-24
|
Aqu
|
-7,4
|
8,0
|
K
|
7.4.
|
17.56
|
Uranus
|
2,4 N
|
265
|
7
|
Pis
|
-5,0
|
5,9
|
K
|
8.4.
|
16.41
|
Merkurius
|
5,4 N
|
236
|
26
|
Cet
|
-6,1
|
-0,9
|
K
|
18.4.
|
06.05
|
Jupiter
|
2,8 N
|
293
|
-6
|
Leo
|
-11,3
|
-2,2
|
K
|
25.4.
|
22.47
|
Saturnus
|
2,6 S
|
94
|
-18
|
Oph
|
-11,5
|
0,3
|
K
|
25.4.
|
08.46
|
Mars
|
4,0 S
|
257
|
-13
|
Oph
|
-11,7
|
-1,3
|
K
|
2.5.
|
13.23
|
Neptunus
|
0,8 S
|
254
|
0
|
Aqu
|
-8,9
|
7,9
|
K
|
5.5.
|
07.17
|
Uranus
|
2,8 N
|
102
|
12
|
Pis
|
-6,6
|
5,9
|
K
|
6.5.
|
08.12
|
Venus
|
3,4 N
|
98
|
15
|
Cet
|
-5,5
|
-3,8
|
K
|
7.5.
|
05.10
|
Merkurius
|
5,9 N
|
47
|
-6
|
Ari
|
-5,2
|
5,2
|
K
|
15.5.
|
11.02
|
Jupiter
|
2,5 N
|
21
|
-21
|
Leo
|
-10,6
|
-2,0
|
K
|
22.5.
|
01.43
|
Mars
|
5,0 S
|
178
|
11
|
Lib
|
-12,5
|
-2,1
|
K
|
23.5.
|
01.20
|
Saturnus
|
2,3 S
|
160
|
8
|
Oph
|
-12,3
|
0,2
|
K
|
Huomautukset
[1] aika on
ilmoitettu UTC aikana, Suomen aika saadaan lisäämällä aikaan talviaikaan 2 ja
kesäaikaan 3 tuntia.
[2] ilmoitettu kohde on Kuuhun nähden N = pohjoiseen ja S
= etelään
[3] atsimuutti: 0° pohjoinen, 90° itä, 180° etelä, 270°
länsi ja 360° pohjoinen
[4] negatiivinen luku kertoo, että kohde on horisontin
alapuolella
[5] tähdistön latinankielisen nimen kolmikirjaiminen
lyhenne
[6] kirkkaus magnitudeina
[7] päiväaikana vain Kuu ja Venus on varmasti nähtävissä,
joissakin olosuhteissa hieman himmeämmätkin kohteet ovat kaukoputkella
nähtävissä
[8] Kohteet ovat konjunktiossa, kun niiden rektaskensiot
ovat samat (kirjain K). Tämä ei tarkoita, että kohteiden välinen kulmaetäisyys
olisi ilmoitettuna ajankohtana kaikkein lyhyin, joka tilanne on ilmoitettu
kirjaimella L.
Kuun puolivarjopimennys on 23.3.2016 kello 13.47 mutta se ei näy Suomessa! Näkyvyysalue rajoittuu Tyynen valtameren
alueelle, Kuu nousee pimentyneenä suurimmassa osassa Aasiaa ja Kuu laskee
pimentyneenä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lukuun ottamatta Brasilian
itäpuoliskoa.
Seuraava Suomessa näkyvä kuunpimennys on syyskuun 16. päivänä
kello 18.54 ja se on tyypiltään puolivarjopimennys. Tämä pimennyksen näkyvyys
alue on Aasia ja Itä-Eurooppa ja Suomi ja Afrikan itäpuolisko.
Seuraava Suomessa näkyvä täydellinen kuunpimennys on 27.
heinäkuuta 2018 mutta silloin Kuu nousee Tampereen horisontissa jo täysin
pimentyneenä.
Planeetat
Merkurius ei ole
näkyvissä maaliskuussa. Vasta aivan kuukauden lopulla se nousee horisontista
hieman ennen auringonlaskun aikaa. Huhtikuussa 18 päivän jälkeen se on
horisontin yläpuolella noin 2,5 tuntia ja aika pysyy samana kuukauden lopulle
asti.
Toukokuun 1. päivänä se on noin tunnin horisontin
yläpuolella auringonlaskun jälkeen. Tämän jälkeen sen näkyvyys heikkenee ja 8.
päivänä se ei enää ole näkyvissä.
Merkuriuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)
pvm
|
aika
[UT]1
|
kohde
|
kulma-
etäisyys [°]2 |
suunta
[°]3 |
korkeus
[°]4 |
tähdistö5
|
Merkuriuksen
kirkkaus
[m]6 |
kohteen
kirkkaus
[m]7 |
K=
konjunktio
L=lähekkäin8
|
11.3.
|
08.01
|
Neptunus
|
1,3 N
|
122
|
5
|
Aqu
|
-0,7
|
8,0
|
K
|
31.3.
|
23.49
|
Uranus
|
0,5 S
|
326
|
-16
|
Pis
|
-1,5
|
5,9
|
K
|
13.5.
|
22.10
|
Venus
|
0,4 N
|
307
|
-1
|
Ari
|
4,6
|
-3,8
|
L
|
Merkurius on
ulkokonjunktiossa 23.3. kello 22.11.
Merkuriuksen suurin
itäinen elongaatio 18.4. kello 16.49, elongaatio on 19° ja Merkurius on
näkyvissä iltataivaalla.
Merkuriuksen ylikulku
9.5. alkaa kello 14.11.56 (I kontakti) ja 14.15.07 (II kontakti). Merkurius on
keskeisimmin Auringon edessä kello 17.56.06, jolloin Merkurius sijaitsee 322,1
kaarisekunnin etäisyydellä Auringonkiekon keskipisteestä. Ylikulku päättyy
kello 21.37.26 (III kontakti) ja kello 21.40.38 (IV kontakti). Tampereen
horisontissa auringonlasku tapahtuu 21.51.
Seuraava Merkuriuksen ylikulku tapahtuu 11.11.2019, mutta se
ei näy Suomessa.
Venus on
maaliskuun alkupuolella näkyvissä vain aamuhämärässä sen noustessa horisontista
vajaa puoli tuntia ennen auringonnousua. Maaliskuun ensimmäisen viikon jälkeen
se nousee samaan aikaan Auringon kanssa. Näin ollen kaikki Venus-havainnot
täytyy tehdä päivätaivaalta. Venus on etelämeridiaanissa heti puolen päivän
jälkeen. Venuksen kirkkaus (-3,8m) pitäisi riittää päivähavaintoihin
mutta muiden planeettojen näkeminen kirkkaalta päivätaivaalta on mahdotonta.
Venuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)
pvm
|
aika
[UT]1
|
kohde
|
kulma-
etäisyys [°]2 |
suunta
[°]3 |
korkeus
[°]4 |
tähdistö5
|
Venuksen
kirkkaus
[m]6 |
kohteen
kirkkaus
[m]7 |
K=
konjunktio
L=lähekkäin8
|
20.3.
|
19.45
|
Neptunus
|
0,5
|
296
|
-23
|
Aqu
|
-3,8
|
8,0
|
L
|
22.4.
|
00.00
|
Uranus
|
0,7 N
|
349
|
-21
|
Pis
|
-3,8
|
5,9
|
K
|
13.5.
|
22.10
|
Merkurius
|
0,4 S
|
307
|
-1
|
Ari
|
-3,8
|
4,6
|
L
|
Venuksen peittyminen
Kuun rata maapallon ympäri on hyvin lähellä planeettojen ratatasoja.
Tästä johtuu, että Kuu peittää satunnaisesti joitakin planeettoja taakseen.
Tähtien ja tähtijoukkojen peittymisiä tapahtuu säännöllisesti lähes kaiken
aikaa. Tähtiharrastajat usein tekevät havaintoja planeettojen peittymisistä,
sillä ilmiöinä ne ovat jollakin paikkakunnalla lähes yhtä harvinaisia kuin
auringonpimennykset.
Peittyminen on näkyvissä Euroopassa Skotlantia, Irlannin
pohjoisosaa, Färsaaria ja Norjaa lukuun ottamatta. Euroopan lisäksi peittyminen
nähdään Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Venäjällä Siperian itäosia lukuun
ottamatta ja Pohjois-Kiinassa.
Kuu peittää Venuksen 6.4.2016. Peittyminen alkaa kello 11.05.08 (I kontakti)
ja 11.05.50 (II kontakti). Peittyminen päättyy kello 11.42.36 (III kontakti) ja
11.43.16 (IV kontakti). Venuksen kirkkaus on -3,8m ja sen elongaatio
(kulmaetäisyys Auringosta) on 16°. Pieni elongaatio edellyttää havaitsijoilta
erityistä varovaisuutta, että vahingossa ei tulisi katsottua Aurinkoon, olipa
havaintoväline mikä tahansa! Ylikulun aikaan Venus on kaakkoisella taivaalla
noin 25–27° korkeudella.
Edellisen kerran Venus peittyi 18. kesäkuuta 2007 ja
seuraavan kerran Venuksen peittyminen nähdään Suomessa 19.6.2020.
Tulevia Suomessa näkyviä peittymisiä 2016–2022
Kohde
|
päivämäärä
|
aika [UT]
|
|
Merkurius
|
14.12.2020
|
10.33.30
|
|
Venus
|
19.6.2020
|
8.54.00
|
|
Mars
|
8.12.2022
|
4.25.06
|
|
Jupiter
|
28.11.2019
|
10.49.12
|
näkyy eteläisessä Suomessa mutta ei Lapissa
|
Uranus
|
14.9.2022
|
22.58.36
|
|
Uranus
|
12.10.2022
|
6.46.12
|
|
Uranus
|
8.11.2022
|
13.10.54
|
näkyy Lapissa mutta ei eteläisessä Suomessa
|
Uranus
|
5.12.2022
|
17.59.12
|
|
Uranus
|
1.1.2023
|
22.16.06
|
|
Neptunus
|
26.6.2016
|
00.33.42
|
Neptunuksen kirkkaus 7,9m
|
Neptunus
|
15.9.2016
|
20.29.12
|
Mars on näkyvissä
aamupuolella yötä. Se nousee kello 2 tietämillä ja on horisontin yläpuolella
auringonnousuun asti. Planeetan nousu siirtyy hitaasti hieman aikaisemmaksi ja
kesäaikaan siirtymistä ennen se tapahtuu jo kello yhden tietämissä. Kesäaikaan
siirtyminen siirtää nousuajan taas kello kahden tietämille. Huhtikuussa tilanne
pysyy muuttumattomana ja Mars nousee horisontista aamu aamun jälkeen aina vain
aikaisemmin.
Huhtikuun 18. päivänä se nousee kello yhden tienoilla ja
toukokuun 2. päivän vuorokauden vaihtuessa.
Toukokuun 14. päivään nousu tapahtuu kello 23. Viikkoa myöhemmin tapahtuu muutos, nousuajan
siirtyminen aikaisemmaksi päättyy ja kuukauden viimeisen viikon aikana se
siirtyy hieman myöhäisemmäksi.
Mars on oppositiossa 22.5. kello 14.10. Se sijaitsee
Skorpionin tähdistössä, sen deklinaatio on vain -25° 54’ 43” ja planeetan
kirkkaus on -2,6m. Marsin etäisyys on tällöin 76,3 miljoona km ja me
näemme planeetan peräti 18,4 kaarisekunnin kokoisena. Lähestyvää oppositiosta
johtuen Marsin kulmahalkaisija kasvaa kevään aikana; maaliskuun puolivälissä se
ylittää 10 kaarisekunnin rajan ja siitä eteenpäin se on päivän päivältä
suurempi aina oppositioon asti.
Mars näkyy harvoin näin suurena ja tämä havaintoikkuna
tulisikin käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Opposition kuten koko vuoden
ajan Mars on sen verran syvällä eteläisellä taivaalla, että se näkyy vain noin
6,5 asteen korkeudella etelämeridiaanissa ollessaan. Näin ollen opposition
tuoma näennäisen koon kasvu hukkuu helposti ilmakehän rauhattomuuden aiheuttamaan
sumentumiseen.
Jupiter on hyvin
näkyvissä koko yön. Maaliskuun alussa se nousee auringonlaskun aikaan ja laskee
Auringon noustessa. Tilanne pysyy lähes muuttumattomana koko havaintokauden.
Toukokuussa Jupiterin deklinaatio hieman vähenee ja se saa aikaan horisonttiin
painumisen ajankohdan aikaistumisen. Jupiterin kirkkaus on noin -2,1m
ja kulmahalkaisija noin 41 kaarisekuntia. Havaintojen kannalta Jupiter on siis
mitä mainioin kohde.
Saturnus nousee
horisontista puolisentoista tuntia ennen aamuhämärän alkamista. Nousuaika
siirtyy hiljalleen hieman aikaisemmaksi, mutta niin tekee aamuhämäräkin, joten
havainto-olosuhteet ei juuri parane kevään aikana. Toukokuussa on jo niin
valoisaa, että planeetan löytäminen taivaalta alkaa olla vaikeaa. Saturnuksen
kirkkaus on noin 0,4m ja kulmahalkaisija noin 18 kaarisekuntia. Planeetta on
syvällä etelätaivaalla, joten kovin korkealle se ei nouse etelämeridiaanissa
ollessaan. Näin ollen havaintokelillä on hyvin suuri merkitys kuvan laatuun.
Uranus on
näkyvissä iltataivaalla mutta painuu horisonttiin noin 3,5 tuntia
auringonlaskun jälkeen. Laskuaika
siirtyy aikaisemmaksi ja maaliskuun puolivälissä se laskee jo kaksi tuntia
auringonlaskun jälkeen. Maaliskuun lopulla planeetta on enää tunnin verran horisontin
yläpuolella auringonlaskun jälkeen ja vaalealta taivaalta sitä on mahdoton
nähdä.
Maaliskuun lopulla Uranuksen ja Auringon välinen
kulmaetäisyys, elongaatio, on sen verran pieni, että planeetta häipyy näkyvistä
jo maaliskuussa ennen konjunktiota. Toukokuun lopulla Uranus ilmaantuu aamutaivaalle, mutta se on edelleen niin lähellä Aurinkoa, että sitä
on vaalealta aamutaivaalta mahdoton nähdä.
Uranuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)
pvm
|
aika
[UT]1
|
kohde
|
kulma-
etäisyys [°]2 |
suunta
[°]3 |
korkeus
[°]4 |
tähdistö5
|
Uranuksenkirkkaus
[m]6 |
kohteen
kirkkaus
[m]7 |
K=
konjunktio
L=lähekkäin8
|
31.3.
|
23.49
|
Merkurius
|
0,5 N
|
326
|
-16
|
Pis
|
5,9
|
-1,5
|
K
|
10.4.
|
00.27
|
Aurinko
|
Pis
|
K
|
|||||
22.4.
|
00.00
|
Venus
|
0,7 S
|
349
|
-21
|
Pis
|
5,9
|
-3,8
|
K
|
Neptunus on
horisontin yläpuolella vain aamuhämärässä ja näin ollen sitä ei voi nähdä.
Neptunuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)
pvm
|
aika
[UT]1
|
kohde
|
kulma-
etäisyys [°]2 |
suunta
[°]3 |
korkeus
[°]4 |
tähdistö5
|
Neptunuksen
kirkkaus
[m]6 |
kohteen
kirkkaus
[m]7 |
K=
konjunktio
L=lähekkäin8
|
11.3.
|
08.01
|
Merkurius
|
1,3 S
|
122
|
5
|
Aqu
|
8
|
-0,7
|
K
|
20.3.
|
19.45
|
Venus
|
0,5 S
|
296
|
-23
|
Aqu
|
8
|
-3,8
|
K
|
Meteoriparvet
Huhtikuussa on nähtävissä lyridit, jotka ovat aktiivisia
16.–24.4. ja maksimi on 22.4. kello 9. Parven radiantti sijaitsee Lyyran ja
Herkuleen rajamailla. Parveen kuuluvia meteoreja voi nähdä intensiivisellä
havaitsemisella ehkä kymmenkunta. Kirkkaana loistava täysikuu vaikeuttaa
meteorien näkemistä.
Revontulet
Revontulien esiintyminen maalis–huhtikuun aikana on vuoden
runsainta. Näin ollen kirkkaina iltoina ja öinä revontulibongarien pitäisi olla
lähes jatkuvassa hälytystilassa ja seurata Tampereen Ursan sääkameroiden
näkymiä ja syöksyä maastoon heti, kun vähäistä viherrystä kameroiden kuvassa on
erotettavissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti